Psyykkinen häiriö ja päihdeongelma:
kaksoisdiagnoosi-hoidon haasteet 27.4.2005

Turun ammattikorkeakoulu: Lemminkäisenkadun toimipisteen auditorio  
Markku Saarinen
Halkoryhmä

TILAISUUDEN ALOITUSPUHE

Kun Halkoryhmä on kerännyt kuluneiden vuosien aikana toivomuksia koulutusaiheista on "päihteet ja mielenterveys" ollut ykkössijalla

Eikä ihme. Tiedämme, että mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat hyvin usein käsi kädessä. Käytännön kokemusten mukaan mielenterveysongelmaisilla on usein päihteiden kanssa ongelmia ja vastaavasti päihdeongelmaisilla on usein mielenterveysongelmia.

Sama tule esille aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, joita on esimerkiksi Suomessa toteutettu useampiakin.

Uunituoreen Alkoholiongelmien käypä hoito suosituksissa todetaan, että masennuspotilaista

- 10 - 30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma
- alkoholisteista 30 - 60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio

Luvut eri tutkimuksissa ovat kylläkin vaihdelleet aika lailla, usein 20% - 50% välillä.

Hoidossa olevien huumeongelmaisten kohdalla arviot psyyken vakavista häiriöistä on jossain yhteyksissä esitetty huomattavasti korkeammiksi. En tiedä onko aiheesta tehty varsinaisia tutkimuksia.

Tätä taustaa vasten on yllättävääkin, että

  • Mielenterveys ja päihdeongelmien yhteen kytkeytymisen merkityksestä esimerkiksi tukitoimille on kirjoitettu tai tutkittu aika vähän
  • Niinikään pohdintoja tämän yhteishäiriön vaikutuksista hoitotoimille tai suosituksia hoidolle on olemassa varsin vähän. Jotakin löytyy mutta ne liikkuvat varsin yleisellä tasolla jos vertaamme niitä vaikkapa viime vuonna ilmestyneeseen "Depression hoidon suositukseen" tai em. "Alkoholiongelmaisen hoidon suositukseen. Todettakoon, että esimerkiksi USA:ssa, jossa kaksoisdiagnoosiasia on ollut tapetilla jo parikymmentä vuotta, löytyy jo selkeämpiä näkemyksiä, löytyypä jopa "käypä hoito suositus".
  • On myös valitettava tosiasia, että mielenterveyshoidon ja päihdehoidon yhteistyössä on esiintynyt usein puutteellisuuksia, ja niitä esiintyy yhä tänä päivänä. Uskoakseni tämä perustuu osin juuri tiedon puutteeseen. Yksinkertaisesti on ollut niin vähän tietoa millä tavoin kaksoisdiagnoosipotilaita olisi hoidettava. Tietysti muitakin syitä on taustalla.

Parin viimeisen vuoden (ja ehkä korostuneesti viimeisen vuoden) aikana on tilanne muuttunut. On tullut kaksoisdiagnostiikkaan keskittyviä hoitopaikkoja ja samaten on kaksoisdiagnostiikasta kirjoitettu ja koulutettu aikaisempaa enemmän.

Yhtä tilaisuutta varten tein runsas vuosi sitten internetissä haun "kasoisdiagnostiikka"-sanalla. Osumia ei tullut kovin montaa, en kyllä muista kuinka monta. Tällä viikolla tekemässäsi samassa haussa tuli osumia liki 100 kpl.

Suomessa kaksoisdiagnostiikka on noussut tapetille ennen kaikkea huumeongelman myötä. Mutta on muistettava, että siinä missä alkoholi on selkeä valtapäihde niin määrällisesti paljon suurempi ryhmän muodostavat alkoholia käyttävät kaksoisdiagnoosipotilaat tai asiakkaat. Esimerkiksi vaikkapa psykiatrisessa avohoidossa käyvillä on huomattavasti useammin alkoholi- tai sekakäyttöongelma kuin huumeongelma.

Päivän ohjelmasta

Halkoryhmässä halusimme lähestyä tätä aihetta useammasta kuin yhdestä näkökulmasta ja siksi meillä on kolme eri luentoa ja koko päivän koulutus.

En mene itse ohjelmaan sen kummemmin vaan toivotan tervetulleiksi luennoitsijavieraamme kaukaa Varkaudesta, kaukaa Lappeenrannasta ja kaukaa TYKSin mäeltä.

ANTOISAA KOULUTUSPÄIVÄÄ !!